Runokäännös, jonka tein eräälle käännöskurssille.
Alkuperäinen teksti on Friedrich Daabin “Das Märchen”.
Kukkanen maalla metsäs on
Jättipuiden luona rungoilla
Armas tuoksun, kirkas hohdon
Ja nukkui makeita unia.
Heräsipä aamun loistos
Hiljaa nosti silmäluomia
Linnut ylhääl lehtikatos
Laulaa sille kehtolauluja.
Myrsky latvassa pauhasi
Voimalla rungotkin taivutti
Sää pilvissä asusteli
Kärsimystä maahan lähetti
Ylhääl jytisi, maassa ei
Kukka ilman pelkoo alhaalla
Piiloon hempeät kasvot vei
Antaapa kohista ylhäällä
Kai kukka myös tuntee tuskaa
Mut se vain saa lisää väriä
Aamukaste mekon kastaa
On taas iloinen ja pirteä
Leave a comment